Metatietoa

Kun taas kerran asetuin kuntavaaliehdokkaaksi, päätin tällä kertaa käyttää rahaa mainostamiseen. Ylärajan asetin 300 euroon. Tekisin 40 euron somekampanjan ja ostaisin lehdestä 150 eurolla printtimainoksia. Loput menisivät hallintoon, yhteiskuntasuhteisiin ja juokseviin menoihin. 

Kerron tässä blogissa, miksi tällaiselle elämän takasuoran ehdokkaalle kuntavaalimainostaminen ei vain taida onnistua. 

Jotta en kiusaisi kasvokirjan muualla asuvia kavereita hölmöillä paikallispoliittisilla vouhutuksillani, päätin perustaa erillisen poliitikkoprofiilin. Onnistuin noin kahdessa viikossa, kun sain valveutuneilta ehdokastovereilta ja lähiomaisilta tukea. 

Poliitikko Pekka Uotila -profiilia ajattelin käyttää kampanjasivustonani ja mainostaa siellä poliittisesti värjättyjä blogejani aivan uudelle, tuntemattomalle, ehdokasta etsivälle, valveutuneelle mikkeliläisyleisölle. Ilman mainoksia ensimmäisen postaukseni oli nähnyt kahdessa viikossa kahdeksan henkilöä. 

Käännyin siis maailman johtavan someteknologiayritys Metan puoleen.

Metalla on aivan erityisen tarkat kriteerit siitä, millaista poliittista ja yhteiskunnallista toimintaa voi mainostaa ja he haluavat myös tietää, kuka sellaista harjoittaa. Se lienee vastuullista ja järkevää, koska isot pojat ovat kuulemma käyttäneet somealustoja melko isolla rahalla mieluisten ehdokkaiden tukemiseen ja epämieluisten ehdokkaiden mustamaalaamiseen.

Meta edellyttää mainoksilta, jotka koskevat yhteiskunnallisia kysymyksiä, vaaleja tai politiikkaa mainostajalta tunnistautumisen. Se pitää tehdä henkilöllisyystodistuksella tai notaarin todistuksella. Päätin aloittaa henkkarilla, koska en ymmärrä, mikä on notaari. Valitettavasti minulla ei ole lainkaan voimassa olevaa henkilöllisyystodistusta, mutta ajokorttikin kelpasi tähän hommaan. Minun ajokorttini ei kuitenkaan Metalle käynyt. Päättelin, että kyse oli ehkä siitä, että ajokortista puuttuu yksi nurkka, jonka joku nuorempi konstaapeli oli joskus puraissut pois. Tilasin netistä uuden, mutta eivät löytäneet voimassa olevaa passikuvaa, vaikka olin juuri tehnyt passihakemuksen, kun oli pitänyt käydä vaalikuvassa valokuvaamossa. Ilmeisesti kuva ei ollut rekisterissä, kun puuttui sormenjäljet ja ne pääsen antamaan vasta muutaman viikon kuluttua.  

Onneksi kilpailevan aatesuunnan fiksu edustaja vinkkasi baarissa, että oman ajokortin alle voi laittaa vaimon ajokortin, jolloin kuvassa näyttää siltä, kuin kortti olisi ehjä. Poliittinen vuoropuhelu kannattaa aina ja sain kun sainkin henkilöllisyyteni todistettua!

Alkoi näyttää aika lupaavalta. Aloittelin kampanjaani. Mutta suureksi yllätyksekseni, kaiken tämän vaivan jälkeen ensimmäiset kaksi seitsemän euron kampanjaani, joilla yritin saada kävijöitä blogiini Kohti pienempää ja parempaa Mikkeliä ja siten blogiini Elämää ilman talouskasvua tyrmättiin Metassa näillä sanoilla:

”Mainoksesi hylättiin, sillä ne eivät noudata Kielletyt Liiketoimintamallit ja Mainokset, Jotka Koskevat Yhteiskunnallisia Asiakysymyksiä, Vaaleja Tai Politiikkaa käytännöt.” 

Olin hämmentynyt ja vaikuttunut Metan kielellisen ilmaisun omintakeisuudesta. Otin yhteyttä Metan tukikeskukseen ja kerroin, että en ymmärrä hylkäysperustetta, saati siihen liittyvää ohjetta, mutta Metan teknologia vastasi, että se ei ymmärrä kysymystäni. 

Tuon kannustavan dialogin jälkeen päätin lukea Metan mainoskäytännöt uudestaan. Niissä todetaan, että Meta ei hyväksy mainoksia, joissa ”markkinoidaan tuotteita, palveluita, toimintamalleja tai tarjouksia petollisiksi tai harhaanjohtaviksi tunnistetuilla tavoilla, joihin kuuluu myös rahan tai henkilötietojen huijaaminen ihmisiltä”.

Aivan, no ilmeisesti blogini lukeminen johtaa lukijoitani harhaan ja lopulta huijaan lukijaltani henkilötiedot ja rahat. Kas. Metan teknologialla on varmaan syynsä näin ajatella. Itselleni ei ollut tullut mieleen. Voisinko tosiaan ansaita rahaa talouskasvua koskevalla blogillani?

Hetken sivuilla harhailtuani päädyin siihen, että ilmeisesti Metan teknologia yritti saada minut tekemään ”Maksajana” ilmoituksen. Luulen, että sillä tarkoitetaan sitä, että kun kovin yritän ihmisiä harhaan johtaa mainonnalla, niin varmistetaan, että en ole vain esimerkiksi Osuuskaupan asialla mielipiteineni. Että jos vaikka Osuuskauppa maksaisi seitsemän euron mainoksen vaikuttaakseen minun kauttani kansalaisiin kirjoituksellani talouskasvusta. Hyvä idea. Harmi, että Osuuskauppa ei ole vielä halunnut mainoksiani maksaa. En kyllä uskalla kysyä ja viimeaikaisen kokemukseni perusteella Osuuskaupassa tuskin tiedetään mitään blogeistani.

Sunnuntaina kerroin ongelmistani vaimolleni, joka on käynyt Matamainoskurssin. Hän kysyi, painoinko sitä nappia, jossa lukee ”Mainosta julkaisua”. Myönsin. Hän sanoi, että kurssilla oli sanottu, että juuri sitä nappia ei pidä painaa. Hän ehdotti, että tehtäisiin mainos yhdessä. Minä ehdotin, että mennään päiväunille. Mentiin päiväunille.

Seuraavana päivänä jatkoin ponnistelujani. Tukiryhmään kuuluva toisen puolueen ehdokas sanoi, että vaalimainoksessa ei voi olla keskeneräinen pipo päässä ja näyttää krapulaiselta. Sitä paitsi ehdokassivuni linkki blogiini avaa kuulemma Messengerin eikä suinkaan ajatuksiani talouskasvusta. Nämä virheet korjattuani kerroin mainosongelmastani ja hän sanoi, että on perustettava oma mainostili. Aha, selvä.  Perustin ja sain jossakin vaiheessa Metan teknologialta henkilökohtaisen vinkin, jossa jälleen viitattiin maksajaan:

”Mainostajien on sisällytettävä vahvistettu ”Maksajana”-ilmoitus näihin mainoksiin näyttääkseen tahon tai henkilön, joka vastaa mainoksen esittämisestä Meta-teknologioissa.”

Koska olin perustanut mainostilin ja luovuttanut henkilötietoni, luottokorttitietoni, budjetoimani 40 euroa, uskollisuuteni ja hammaskarttani Metalle, ajattelin että nyt tämä lähtee liitoon! Siispä ryhdyin tekemään Maksajana -ilmoitusta. Ilmoitin organisaatioksi oman itseni ja edunsaajaksi poliitikko Pekka Uotilan.  Teknologia vastasi:

”Huomasimme, että sähköpostillasi ja sivustollasi ei ole samaa toimialuetta. Yritä uudelleen.”

Mikä on toimialue? Soitin tyttärelle. Hän ei oikein ilmeisesti ymmärtänyt kysymystäni.  Eikä hän kuulemma pääse Helsingistä Mikkeliin iltajunalla tänään. Eikä huomenna. Lopuksi hän totesi, että blogit ovat muutenkin niin vuodelta 2012. 

Minä luulen, että en ole millään sellaisella toimialueella tai edes alueella, jossa olisi ketään tai mitään muuta kuin minä itse. Enkä yritä uudelleen.

Eikä sanomalehdestäkään vastattu, kun pyysin ystävällisesti kertomaan, millaisia mainoksia saa, jos budjetti on 150 euroa. 

Taidan tilata koko rahalla lavallisen olutta Virosta. Jos joku haluaa äänestää minua, nähköön vaivaa.